Viisi virhettä koulukiusaamiseen puuttumisessa

1. ODOTTAMINEN

Kun kiusaaminen huomataan tai oppilas tulee siitä kertomaan, opettaja tai vanhempi jää odottamaan, miten tilanne kehittyy. Kiusaaminen on helpointa lopettaa aivan alkuunsa ja välitön puuttuminen on ensimmäinen keino kiusaamisen lopettamiseksi (Salmivalli 2003, 76). Odotusaika voi olla oppilaalle sangen kiusallinen ja omanarvontunnetta alentava, sillä aikuinen ei ole ottanut hänen kertomustaan ihan tosissaan. Hän on koko ajan varuillaan ja joutuu pelkäämään tulevaa.

Toisinaan koulukiusaaminen täyttää myös omaisuus-, kunnianloukkaus- tai väkivaltarikoksen tunnusmerkistön. Silloin oikea selvittelijä ei olekaan koulu, opettaja tai rehtori vaan poliisi.

 

2. SELÄN TAKANA PUHUMINEN

Opettajanhuoneessa opettajatuttavani oli kuullut alaluokan opettajan tuohtuneena arvostelevan erään oppilaan vanhempia muille kollegoille: ”Vanhemmat eivät lainkaan rakasta poikaansa, kun ovat ostaneet tälle punaiset kumisaappaat.” Juttu voi jatkua siihen, ettei enää ihmetellä, miksi samainen poika kärsii kiusaamisesta. Arvioidaan vanhempien ja kiusatun sosiaalisia taitoja ja mietitään, mikä kaikki perheessä voisi olla syynä sille, että poikaa kiusataan. Poikakin huomaa, että koulun aikuiset alkavat erityisesti tarkkailla häntä. Kiusattu leimataan ja luokitellaan tiettyihin luokkiin kuuluviksi, tämä on inhimillistä, mutta ei tuota uusia ratkaisuja, pikemminkin vähentää aktiivista ratkaisujen etsimistä (Holmberg-Kalenius 2015, 20).

 

3. UHRIN SYYLLISTÄMINEN

Kerrotaan kiusatulle, mikä hänen käytöksessään tai olemuksessaan mahdollisesti aiheuttaa kiusaamisen. Keskustellaan vanhempien kanssa, mikä ehkä voisi tilanteeseen auttaa, miten lasta tulisi nyt ohjata. Kiinnitetään huomio vain uhriin ja samalla vahvistetaan kiusaamisen luomaa leimaamista ja toiseutta. Jopa terveydenhoitaja voi haksahtaa ja neuvoa vanhempia kiinnittämään huomiota lapsen painoon, ettei tulisi kiusatuksi. Holmberg-Kalenius (2015, 36-37) korostaa, että kiusaamisessa ei ole kyse kiusatun ominaisuudesta, varsinainen syy on kiusaajan oman aseman pönkittäminen.

 

4. UHRIN MUUTTAMINEN

Pyritään muuttamaan kiusattua sellaiseksi, että kaverit hyväksyisivät sen paremmin. Tähän voi osallistua opettaja, vanhemmat ja oppilas, tiedostetusti tai tiedostamattaan. Ensin tuntuu hyvältä idealta kiusatun lapsen kanssa pohtia, voisiko syy olla omassa käytöksessä, persoonassa, ulkonäössä tai sosiaalisissa taidoissa. Jos näitä aletaan muuttamaan, annamme kiusaajalle melkoisen vallan. Tietysti lasta täytyy pystyä tukemaan niin, ettei hän tulevaisuudessa joutuisi kiusatuksi, mutta persoonaan ja ulkonäköön puuttuminen ei ole siihen hyvä tie. Päinvastoin se viestittää kiusatulle, että hänessä on jotain pielessä. Sen sijaan tulisi kiusaajaa ohjata miettimään omaa käytöstään ja sen oikeutusta. Kiusaaminen kun on kiusaajalle väline oman aseman saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi (Holmberg-Kalenius 2015, 39).

 

5. YHTEISKESKUSTELU KIUSAAJIEN JA KIUSATUN KANSSA

On huono idea kutsua kaikki osapuolet yhteiskeskusteluun ja siellä keskustellen käsitellä kiusaamista. Kiusattu saattaa keskustelussa lisätraumatisoitua, kun kaikki solvaukset tulevat mahdollisesti uudelleen esiin. Mikäli kiusaajia on useita, on kiusattu alistetussa asemassa eikä uskalla sanoa omia ajatuksiaan rehellisesti. Kiusaajat voivat tehdä keskustelusta kiusaamista. Hänen pitää vielä olla kuulemassa kiusaajien näkemyksiä itsestään, vieläpä opettajan kuullen. Tästä voi muodostua toipumiselle suuri haaste, sillä kiusattu voi kokea tapahtuman hyvin epäoikeudenmukaiseksi ja luottamus ihmisen hyvään tahtoon voi haihtua (Holmberg-Kalenius 2015, 55).

Lähteet:

Holmberg-Kalenius, Tina (2015) Opas koulukiusaamisen jälkihoitoon

Salmivalli, Christina (2003) Koulukiusaamiseen puuttuminen