Seikkailu merenpohjassa -sanataideleiri Nepenmäen kirjastolla

Järjestimme 14.–18.6. Seikkailu merenpohjassa -sanataideleirin Nepenmäen kirjastolla. Osallistujia leirillä oli päivittäin kymmenestä kolmeentoista. Leirillä oli runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa, mutta välillä saattoi pysähtyä hetkeksi lukemaan aina mukaansa tempaavia Muumit-kirjoja.

Maanantaina aloitimme leirin tutustumisleikillä ja perehtymällä leirin teemana olleeseen Tove Janssonin Seikkailu merenpohjassa -kirjaan.

Tutustumisleikki.

Sanataideopettaja Minna selvittää Seikkailu merenpohjassa -kirjan tapahtumia.

Päivän taidetuokion aiheena oli oman merenalaisen hahmon suunnittelu ja askartelu. Ensin leiriläiset piirsivät luonnostelman paperille, jonka jälkeen hahmosta oli tarkoitus askarrella kartonkia ja villaa käyttäen elävän näköinen otus.

Bean luonnostelma.

Tiistaina jatkettiin maanantaina kesken jääneitä töitä. Leiriläiset laittoivat tekemiinsä meren asukkaisiin vahviketta ja tikun, jotta ne olisivat edukseen perjantaina leirin päättävässä esityksessä. 

Minean merenalainen asukas.

Ennen ruokailua ehdittiin pelata vielä Muumit Aliasta. Jokainen sai vuorollaan selittää jonkin Muumeihin liittyvän asian, kun muut yrittivät kilpaa arvata mistä on kyse. Osa aiheista osoittautui yllättävän kiperiksi.

Iltapäivällä oli vuorossa merenalaisen kulkuneuvon rakentaminen. Rakennusmateriaalina toimivat erilaiset askartelutarvikkeet, pahvilaatikot ja oikeastaan kaikkea mitä sattui löytymään. Kulkupeleistä tuli todella mielikuvituksellisia ja niihin oli käytetty runsaasti luovuutta.

Enstin ja Onnin kulkupeli.

Keskiviikko alkoi leikkien merkeissä. Kaikki istuivat tuoleilla ringissä ja yksi seisoi keskellä rinkiä. Seisoja esitti asioita mitä muut olivat mahdollisesti edellisenä päivänä tehneet ja kaikki joihin arvaus osui, vaihtoivat paikkaa. Keskellä olevan piti yrittää ehtiä istumaan jollekin tuolille, jolloin ilman paikkaa jäänyt joutui vuorostaan keskelle. 

Seuraavassa leikissä asetelma oli sama, mutta keskellä seisova oli hippa ja sanoi jonkun nimen, tämän tuli taas nimetä joku muu ja niin edelleen. Jos ei ehtinyt nimetä seuraavaa ennen kuin hippa kosketti paperitötteröllä, joutui keskelle hipaksi.

Leikkien jälkeen oli jälleen taidetuokion vuoro. Osallistujat pääsivät pohtimaan mitä kaikkea retkellä merenpohjassa mahdollisesti tarvitsisi. Tarvikkeet piirrettiin kartongista muotoiltuun matkalaukkuun.

Tämä matkalaukku sisältää uimalasit, uikkarit, vesipullon, leipää, pizzaa, puhelimen, sukelluspuvun ja kirjoja.

Ruokailun jälkeen jatkettiin tietokilpailun parissa. Leiriläisten tuli arvata Muumilaakson tarinoita -televisiosarjan hahmojen suusta kuultuja vuorosanoja. Kilpailussa oli mukana pari erittäin visaista sitaattia, mutta leiriläiset olivat ylipäätään hyvin perillä sarjan tapahtumista ja vuorosanojen lausujista.

Päivän päätteeksi maalattiin vesiväreillä merenalaisia maisemia.

Torstaina päivä laitettiin taas alkuun pienellä aamujumpalla ja lauleskelulla. Pyörittiin ympyrässä ja tömisteltiin. Sitten leikittiin leikkiä, jossa piti hypähtää ja kääntyä ilmassa ympäri, jos oli samaa mieltä väittämän kanssa, esimerkiksi oli syönyt aamupalaa tai tykkää Pikku-Myystä.

Torstai aamun tömistelyä.

Seuraavaksi hipsuteltiin Nepenmäen kirjaston isoille rappusille kuuntelemaan Katrin kirjavinkkauksia, ja niitä riitti paljon. Katri suositteli monia muumikirjoja. Joissakin oli vähän enemmän tarinaa kuin muissa, yksi oli jopa englannin kielellä. Välillä pohdittiin yksityiskohtia, kuten onko Mörkö tyttö vai poika, ja ketä muumeista tuttuja hahmoja pelättiin tai pelätään vieläkin! Kirjavinkkaus lopeteltiin leirin aikana tutuksi tulleella lauluretkellä, ”Pieni iloinen tie”.

Katri kertomassa muumikirjasta.

Suuntasimme ruokailemaan ja sen jälkeen ulos leikkimään. Jotkut heittelivät frisbeetä, kun toiset kiipeilivät koulun kiipeilytelineissä. Kävimme vielä Nepenmäen leikkipaikalla ja siellä synttärisankari Seva jakoi synttärikarkkeja kaikille.

Sitten menimme takaisin sisälle suunnittelemaan esityksiä ja kertomaan eilisen päivän vesiväritöistä, jotka olivat tähän mennessä jo kuivuneet. Kynät sauhusivat, kun leiriläiset kirjoittivat mitä kaikkea esityksissä tulee tapahtumaan.

Vesivärityön esittelyä.

Perjantai aamuna leikittiin tuttuun tapaan ringissä ja pohdiskeltiin omia kokemuksia sanontojen kanssa. Keskusteluaiheet vaihtelivat pienistä kolhuista aina sängystä tipahtamiseen asti.

Perjantai aamun pohdiskelua.

Ruokailun jälkeen menimme taas ulos, mutta tällä kertaa leikkimään ja tekemään kaarnaveneitä muutaman leiriläisen kanssa. Jotkut olivat jo vanhoja konkareita veneiden teossa, mutta muutama ensikertalainenkin mahtui mukaan. Kokeneempien leiriläisten avustuksella saatiin aikaan useampikin vene – joissakin yksi purje, joissakin jopa kaksi.

Sampon upea kaarnavene.

Siirryimme sisätiloihin viimeistelemään esityksiä ja pitämään kenraaliharjoituksia. Joillakin leiriläisillä oli vielä jonkin verran viimeisteltävää, kun taas joillakin muilla esityksiä oli jo harjoiteltu pitkin päivää. Tässä vaiheessa kerkesimme vielä tehdä rekvisiittaa, kuten virtalähteen sukeltavaa taloa varten ja petokaloja luomaan tunnelmaa esityksiin.

Kenraaliharjoitukset meneillään.

Suuri esitysten ensi-ilta pidettiin leirin päätteeksi Nepenmäen koulun ulkonäyttämöllä, jonne oli kerääntynyt leiriläisten vanhempia ja muita perheenjäseniä. Yhden perheen koirakin oli tullut mukaan. Ennen esityksiä leiriläiset esittivät lauluretken ”Pieni iloinen tie”, jota oltiin harjoiteltu pitkin leiriä ja monesti kuultu kaikkien sitä hyräilevän töitä tehdessään.

”Pieni iloinen tie” -lauluretki.

Sitten alkoivat esitykset. Yhdessä esityksessä oli erikoisefektinä saippuakuplia luomassa tunnelmaa merenalaisesta seikkailusta. Toisessa esityksessä käytettiin rekvisiittana leirin keskivaiheilla rakennettua sukeltavaa taloa, ja siinä talon virtalähteestä oli loppunut virta kesken matkan, mutta onneksi korallien seasta löytyi toinen virtalähde ja matka jatkui. Erään toisen esityksen aikana seurattiin Kotkahain seikkailuja Amazonin metsässä ja miten hän pääsi pälkähästä ja löysi kaverinsa avulla kotiin.

Leiriläisten esitelmiä.

Esitysten jälkeen pidettiin vielä pieni lauluhetki ja leikittiin miten pieni kultakala ui vedessä. Kalan koko kasvoi aina haihin asti ja kalan koon mukaan kasvoivat myös liikkeet, joita laulun aikana tehtiin!

Tämän jälkeen kerättiin leirin aikana tehdyt projektit mukaan kotiin ja sanottiin haikeat hyvästit leirin päätteeksi. Kiitokset kaikille reippaille leiriläisille! Toivottavasti merenalaiset seikkailut jäivät mieleen ja muistuvat kun käytte kesän aikana uimassa.