Valtakunnallinen Sanataideviikko

Suomen sanataideopetuksen seura muassaan me paikalliset sanataidekasvatuksen asiantuntijat kutsumme ihan kaikki viettämään valtakunnallista Sanataideviikkoa 16.–22.3.2026!

Sanataideviikon perinteemme mukaan toimitamme yhteistyössä Liekku ry:n kanssa Pohjois-Karjalan keskussairaalan synnytysosastolle lorukorttikuoria jaettavaksi vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Vauvoille sopivilla loruilla vauvojen ja vanhempien on hyvä yhdessä aloittaa tutustuminen toisiinsa, loruihin, runoihin ja sanataiteeseen. Lapsen ja vanhemman yhteiset runoleikkihetket tukevat ja vahvistavat vanhemman ja vauvan viestintää, läheisyyttä ja hauskanpitoa. Tutut lorut, riimit ja runot helpottavat arjen siirtymiä, pukemista, iltatoimia ja lohduttavat lasta harmin yllättäessä. Sanataide edistää kielen kehitystä, kuullun ymmärtämistä ja aikanaan myös lukemaan oppimista.

16.–27.3. löydät Sanarattaan taidenäyttelyn Joensuun pääkirjaston lastenosastolta.

Sanataideviikkoon voi osallistua myös tekemällä hauskoja sanataidetehtäviä. Sanataideopettajat ympäri Suomea ovat valikoineet omia suosikkitehtäviään meidän kaikkien iloksi.

Oman tuotoksen tai kokemuksen voi halutessaan jakaa omissa sosiaalisen median kanavissa sanataideviikon aikana. Sanataideviikon hästägit ovat #sanataideviikko ja #ordkonstveckan. Facebookissa ja Instagramissa postauksiin voi tägätä Suomen sanataideopetuksen seuran (@suomensanataideopetuksen_seura), sekä paikallisen järjestön kenen tehtävästä on nautittu. Löydät Sanataideviikon myös Facebookista.

Sanarattaalle mieleinen eläinsanataideharjoitus konttaamisen taitaville:

Konkkis konkkis koira metsään menee.
Konkkis konkkis koira metsään menee.
Vastaan tulee karhu/susi/kettu…mur/uuu/…Apua!
Sipu sapu sipu sapu kotia tulee.
Sipu sapu sipu sapu kotia tulee.
(suomalainen kansanloru)

Leikki vaatii pientä etukäteiskeskustelua: nämä koirat ovat menossa metsään, mitä ne voisivat pelätä suomalaisessa metsässä?
Lapset ehdottavat jotain -> ”Joo!”.Mennään katsomaan, millaisia ne — ovat?

Ensin lähestytään metsää (yhtä tai useampaa mahdollisesti vähän piilottelevaa hahmoa) rauhallisesti kontaten, hitaasti ja arvokkaasti. Konkkis konkkis koira metsään menee. Konkkis konkkis koira metsään menee.
Kun (nuo pelottavat) eläimet tulevat vastaan, ne voivat ensin äännellä eläimelle tyypillisellä tavalla: ”Murr”, ”Uuuu” jne.
Koirat tietenkin huutavat APUA ja nostavat kädet pystyyn. He kääntyvät kannoillaan ja konttaavat mahdollisimman nopeasti pois metsästä. Sipu sapu sipu sapu kotia tulee. Sipu sapu sipu sapu kotia tulee.

Jälkikeskustelussa mietitään, millainen eläin oli ja mitä se teki ja miksi koirat niin pelästyivät.
Näitä huomioita, adjektiiveja ja tekemisiä voi kirjoitella aukkorunoon, joka on alla.

Jos __________(millainen?) karhu olisin, niin
____________(mitä tekisit?).

Jos __________(millainen?) karhu olisin, niin
____________(mitä tekisit?).

Jos __________(millainen?) karhu olisin, niin
____________(mitä tekisit?).

Näin tekisin, jos __________(millainen?) karhu olisin.

Jos __________(millainen?) susi olisin, niin
____________(mitä tekisit?).

Jos __________(millainen?) susi olisin, niin
____________(mitä tekisit?).

Jos __________(millainen? susi olisin, niin
____________(mitä tekisit?).

Näin tekisin, jos __________(millainen?) susi olisin.

jne.

Useimmiten lapsilla on hyvin monta eläintä mielessä, mitkä voivat tulla vastaan. Jos lapsia ujostuttaa tai he eivät vielä oikein hyvin osaa keksiä, voi eläimiä löytää myös lasten vaatteista tai pyytää lapsia ääntelemään kuin eläin, jota mennään ”katsomaan” metsään. Tässä leikissä voi mennä aikaa. Valmiita yhteisiä eläinrunoja voi lukea tämän jälkeen ääneen ja taputtaa aina joka runon jälkeen.